AV BJÖRN ROSENGREN
ELOKUUSSA 1737 tähtitieteilijä ja matemaatikko Pierre-Louis Moreau de Maupertuis esitti Ranskan tiedeakatemialle todisteet, että maapallo oli navoiltaan litistynyt. Hän oli viettänyt tutkimusretkikuntineen lähes vuoden Norrbottenissa tekemässä ratkaisevia mittauksia ”maan hahmosta”. Tulokset herättivät tavatonta huomiota ja ratkaisivat vanhan, Descartes’n ja Newtonin välisen tieteellisen kiistan jälkimmäisen eduksi.
Tornionlaakson oleskelusta 1736–1737 tuli ranskalaistutkijoille dramaattinen ja kiehtova kokemus. He kokevat niin ankaraa kylmyyttä, että jää ei sula tulen alla ja konjakkipullot jäätyvät. Talot hautautuvat lumeen. He saavat kokea huikeaa kyytiä porojen vetämissä ahkioissa. Iltaisin he harjoittavat vilkasta seuraelämää ja saavuttavat huomattavaa menestystä kauniiden pohjantyttöjen parissa.
He kuulevat paljon myös Jukkasjärvestä, joka tuntuu olevan keskellä talvea koko maailman kokoontumispaikka. Kesäisin Jukkasjärvi on maailman autioin paikka, mutta talvimarkkinoilla tänne kokoonnutaan käymään kauppaa, politikoimaan ja seurustelemaan.
YLI KAKSISATAAVIISIKYMMENTÄ VUOTTA Maupertuis’n retkikunnan jälkeen, 1990-luvun alussa, Jukkasjärvi oli paikka, jota moni saattoi edelleenkin nimittää maailman ääreksi. Monikaan ei enää asunut paikkakunnalla. Jukkasjärvi oli haja-asutusseudun perikuva, jolle luonteenomaista oli suuren osan vuodesta lumi, jää ja pakkanen – luonnonvarat, joilla yleisen mielipiteen mukaan ei ollut yhtään minkäänlaista arvoa.
Nykyään Jukkasjärvi on jälleen kaikkien kokoontumispaikka – nimenomaan lumen, jään ja pakkasen ansiosta. Muutamassa vuodessa on luotu kokonainen lumi- ja jäämaailma. Hotelli, baari, kirkko, galleria, taide-esineitä, kalusteita, juomalaseja – ja lisäksi lukemattomia erilaisia tuotteita ja oheistoimintoja. Lumen ja jään tarjoamien mahdollisuuksien pohjalle ollaan kehittämässä kokonaista teknologiaa. Norrbottenissa on aloitettu yliopistotasolla aivan erityinen lumi- ja jäärakentamisen koulutuslinja, arctic engineering. Muualla päin maailmaa on tartuttu ideaan ja kehitellään omia jäähankkeita.
Jukkasjärvi on avannut uusia mahdollisuuksia myös ekologisesti. Puhdas jää on kierrätyksen kannalta mitä mainioin materiaali. Se ei saastuta eikä se jätä jälkiä.
LUMI JA JÄÄ tarjoavat kuitenkin vielä yhden ulottuvuuden lisää – kommunikaation kannalta. Jää ja lumi ollaan löytämässä välittäjäaineena. Kaikki hotellissa käyvät kokevat, että jää välittää jotain itsessään. Taittaahan jää valoa aivan toisin, kuin mikään muu välittäjäaine. Jää välittää viestin alttiudesta ja häviävyydestä, läpinäkyvyydestä ja kirkkaudesta, siitä miten välttämätöntä ihmisen on nöyrtyä luonnonvoimien edessä.
Oltuaan aiemmin maailman ääri Jukkasjärvestä on nyttemmin tullut sen sijaan jään ja lumen Piilaakso, kokemuksia kaipaaville maailman keskipiste. Joka kolmas Norrbotteniin saapuva lentokone on talviaikaan täynnä matkustajia, joiden ainoana tarkoituksena Pohjolaan matkustamisessa on – aivan kuten eversti Aureliano Buendía teki Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyydessä – saada kerran elämässään kokea jää.
TÄMÄ KIRJA on kertomus idean voimasta. Se on kertomus siitä, miten ideat voivat muuttaa maailmaa, niin henkisesti kuin erittäin konkreettisesti. Se on myös kertomus siitä, miten maantieteellisesti syrjäinen kuuluu yhteen maailman keskuksen kanssa. Jukkasjärvi ei ole enää kaukana, vaan siitä on kehittymässä nopeasti 2000-luvun maailmankuvassa keskeinen paikka.
Elää ja johtaa
